Kun arki ahdistaa

Mielenterveyden tukeminen

Mieli myllertää -projektissa tehty työ vahvisti käsitystä siitä, että kehitysvammaiset ihmiset eivät saa mielenterveyspalveluja tarvitsemallaan tavalla, eivätkä perheet saa tukea arjen pulmatilanteisiin.

Kehitysvammahuolto ja mielenterveyssektori ovat eriytyneet omiksi osa-alueikseen eikä yhteistyötä ole riittävästi. Yhteistyöhön tarvitaan myös muita hallintokuntia, kuten esimerkiksi liikunta- tai kullttuuritointa, kolmatta sektoria ja vapaaehtoistoimijoita.

Mieli myllertää –projektin käynnistämät paikalliset tukiringit yhdistivät kehitysvammaisten mielenterveysasiakkaiden parissa työskentelevät ammattilaiset yhteistyöverkostoksi. Tavoitteena oli, että ammattilaiset pääsevät tutustumaan toistensa työhön, vaihtamaan ajatuksia ja ammatillisia tietoja sekä hiomaan keskinäistä yhteistyötään.

Mielenterveyteen liittyvät tuen tarpeet kuuluvat kiinteästi ihmisen arkeen: asumiseen, työhön ja vapaa-ajan viettoon. Lähityöntekijöiden rooli on keskeinen ja tärkeä. He tarvitsevat työhönsä tukea ja riittävästi resursseja. Tukihenkilötoiminta on arvokasta mielenterveystyötä.

Mielenterveyden tukemisessa keskeistä on aito kohtaaminen ja kokemus siitä, että tulee kuulluksi.